Taiottu korttipakka

posted by: Igor

Kommentit pois päältä artikkelissa Taiottu korttipakka

Syöksyin huutaen kadulle, järkyttyneenä yllättävästä kuolemasta ja tulipalon lailla taloon levinneestä hiljai­suudesta. Parissa minuutissa ilmestyivät paikalle naa­purit, viereisen talon naiset ja lapset, kapakoitsijan perhe, kulmakunnan pyykkärit ja ompelijat sekä myö­hemmin muutamia keskiluokankin edustajia, muiden muassa itse talon omistaja, joka oli kovin harmistu­nut, sillä Antonieta-täti ei ollut maksanut vuokraa kymmeneen kuukauteen.

Kaikki olivat tädin asiakkai­ta, ihmisiä, jotka olivat antaneet hänen ennustaa käm­menestään tai uskoneet hänen kortteihinsa. Lapsetkin hän oli siunannut loitsuillaan ja parantanut pahan sil­män kiroista. Paikalle riensivät myös torikauppiaat, pelikassojen pitäjät ja kaupunginosan juopot. En tiedä kuka hankki kuolintodistuksen enkä kuka kustansi arkun. Ihmisiä tuli ja meni taukoamatta koko päivän ja yön. Ystävät ja tuntemattomat vyöryivat taloon loputtomana virtana ja päätyivät keittiöön juomaan kahvia. Jotkut häikäilemättömät veivät mennessään Antonieta-tädin tavaroita: kattiloita, lautasia, haaru­koita ja veitsiä, hartiahuiveja, kenkiä sekä vanhoja vaatteita. Vielä häikäilemättömämmät häipyivät tie­hensä kantaen mukanaan peilejä, mattoja, tuoleja, yö- astian, verhoja, huonekasvin, veistoksen peilipöydän päältä ja mitä ikinä löysivätkin. Nähdessäni saalistuk­sen katsoin parhaaksi korjata taskuuni muistoksi An­tonieta-tädin nuhruisen taiotun korttipakan, jota vielä tänäkin päivänä vaalin hellin tuntein.

posted in: Yleinen

Comments are closed